Tekstilajin tuntemus on tärkeää kirjoittamisessa ja sen opiskelussa. Kirjoittaminen on mahdollista vain, jos tietää minkälaista tekstiä on kirjoittamassa
Tutustumme tekstilajeihin kahdella tavalla, implisiittisesti ja eksplisiittisesti.
Tekstilajiin tutustuminen tapahtuu implisiittisesti silloin, kun yksinkertaisesti luemme tietyn tekstilajin edustajia. Yleensä keskitymme ensisijaisesti tekstin sisältöön emmekä niinkään sen tekstilajipiirteisiin. Silti samalla harjaannumme myös itse tekstilajin piirteissä.
Jokainen meistä osaa kirjoittaa jonkinlaisen runon, koska olemme niihin eri yhteyksissä törmänneet. Runosta ei välttämättä tule hyvää, mutta tiedämme kuitenkin, että runossa on yleensä vain jokunen rivi tekstiä ja tuo teksti on aseteltu sivulle avarasti. Todennäköisesti runo käsittelee luontoa. Jos olemme tutustuneet runoihin vain pintapuolisesti, saatamme yhdistää niihin loppusoinnut (harjaantuneempi lukija oivaltaa, että loppusointuja välttämällä tekee tehokkaamman vaikutuksen).
Monet tekstilajit tulevat meille tutuiksi, koska yksinkertaisesti luemme niitä niin usein. Joskus tekstilajipiirteiden rikkominen tai taivuttaminen on jopa lukunautinnon keskeinen lähde, kuten vaikkapa sanomalehtitekstilajeja parodioivien Lehden ja The Onionin kohdalla.
Vaikka tekstilaji tulee tutuksi myös implisiittisesti, monesti ajatellaan, että tehokkainta tekstilajiin perehtyminen on eksplisiittisesti, toisin sanoen ohjatusti.
Tämän voi periaatteessa tehdä ainakin neljällä eri tavalla:
1) Lukemalla tekstilajin edustajia tietoisesti
2) Lukemalla oppaita
3) Kysymällä kokeneemmilta kirjoittajilta
4) Vertaamalla toiseen, samankaltaiseen tekstilajiin
Voimme lukea esimerkiksi yhtä tekstilajin edustajaa tarkasti ja pohtia, mikä siitä tekee erityisen. Tietyistä arvostetuista tekstilajeista on jopa kirjoitettu oppaita, joissa yleensä esitellään myös tekstilajin piirteitä. Oppaiden puuttuessa tai niiden lisäksi voimme saada tekstilajiohjausta myös asiantuntijalta eli kokeneemmalta kirjoittajalta.
Erityisen hyödyllinen tapa hahmottaa yksittäistä tekstilajia on verrata sitä toiseen, hieman samankaltaiseen tekstilajiin. Esimerkiksi kolumnin ja pakinan lukeminen vierekkäin voi auttaa hahmottamaan, mitä yhteistä ja mitä erilaista näissä kahdessa lajissa on. Graduntekijää taas voi auttaa esimerkiksi gradun vertaaminen väitöskirjaan.
Minkälaisiin asioihin tekstilajissa sitten kannattaa kiinnittää huomiota? Sitä tarkastellaan tässä artikkelissa.