Lopetin viime vuoden bloggaamalla Seth Godinin ajatuksista luovuuteen ja tuotteliaisuuteen liittyen. Siksi onkin varsin sopivaa aloittaa tämä vuosi palaamalla samaan teemaan toisen kirjailijan, Neil Gaimanin ajatuksin.
Törmäsin vastikään Neil Gaimanin jo kymmenen vuotta sitten kirjoittamaan esseeseen. Suosittelen sen lukemista. Hyvät tekstit eivät nimittäin vanhene, ainakaan jos ne käsittelevät ikuisia teemoja.
Neil Gaiman toteaa, että kaikissa ammateissa on huonot puolensa. Lääkärille kaikki alkavat kertoa vaivoistaan, ja juristilta pyydetään ilmaisia lainopillisia neuvoja. Kirjailijan ammatin huono puoli on se, että kaikki aina kysyvät: ”Mistä sinä saat kaikki ideasi?”
Gaiman on opetellut joukon sarkastisia vastauksia, kuten esimerkiksi ”Eräästä vanhasta kirjasta kellarissani” tai ”Ystävältäni Pete Atkinsiltä (joka puolestaan kertoo saavansa ideansa Gaimanilta).”
Gaiman toistaa samaa näkemystä kuin Seth Godin: Ideat eivät ole erityisen tärkeitä. Kaikilla on ideoita. Vaikeampaa on ideoiden toteuttaminen.
Tähän asti Gaimanin essee tuntuu oikein hyvältä. Kesken kaiken se muuttuu kuitenkin loistavaksi. Gaiman nimittäin kertoo, kuinka hänet pyydettiin puhumaan kirjailijan työstä hänen tuolloin seitsenvuotiaan tyttärensä luokalle. Oppilaat olivat nimittäin innoissaan tarinoista ja kirjojen tekemisestä ja halusivat kuulla niistä lisää.
Kun Gaiman oli puhunut ja kertonut tarinoita, oppilaat saivat esittää kysymyksiä. Silloin yksi oppilas esitti juuri tuon kysymyksen: ”Mistä sinä saat ideasi?”
Gaiman ymmärsi, että seitsenvuotiaat eivät ole ansainneet hänen sarkasmiaan. He ansaitsevat kunnon vastauksen. Ja tuo vastaus on erittäin hyvä. Lue se täältä.
Hei, kiitos tuosta linkistä – Gaimanin ajatukset olivat mielenkiintoisia. Harrastajakirjoittajana (ällöttävä sana…) ja alaa opiskelleena kohtaa toisenlaisen kysymyksen. Kukaan ei ole kiinnostunut omista ideoistani, mutta tosi monet vinkuvat, että ”suosittele mulle jotain hyvää kirjaa?”. Nykyään se riipii hermoja jo aika pahasti ;).
Hei Rooibos! Eivätkö muut ole kiinnostuneet ideoistasi vai tuotoksistasi? Siinä on iso ero…
Mitäs jo sitä lähestyis tällai brändinrakennuksen näkökulmasta:
Suosittele aina muille hyviä kirjoja. Viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Lopulta aina kun ihmiset ajattelevat ”Mikä olisi hyvää luettavaa?”, heille tulee samalla hetkellä mieleen ”Rooibos”. Kun sitten julkaiset oman kirjasi, kaikki ajattelevat heti ”Rooibos > Hyvää luettavaa!”
Kimmo, lähinnä tuohon kirjastotädin rooliin itse asiassa joutuu niiden ihmisten kanssa, jotka kuulevat opiskelualasta. Kirjoittamisesta kuulevat ihmiset eivät kysy lukuvinkkejä ;).
Tuo brändäys on muuten hyvä idea, mutta entä jos kyselijät eivät tykkää kirjoista, joita heille suosittelen ;)? Voi helposti käydä niin, että Rooibos > omituisia kirjoja ;D.
Kai lopputulos on sama mutta myynti vähäisempää. Ne omituiset ostaa sitten vaan. 🙂
Ideat eivät ole erityisen tärkeitä. Kaikilla on ideoita. Vaikeampaa on ideoiden toteuttaminen.
Hyvin sanotttu.
Tulee mieleen oman alani guru, joka totesi, että jokainen tietää tosi hyvän vitsin. Mutta vain harva osaa kertoa vitsin niin, että se myös naurattaa. Siinä se mainonnan suunnittelu monella lailla kiteytyykin. Vitsi ja idea ei riitä vaan kyse on toteuttamisesta.
Hei Vaivanpalkka!
Kirjoitat: ”Vitsi ja idea ei riitä vaan kyse on toteuttamisesta.”
Tuossa on myös jotain lohdullista. Toteuttamista on nimittäin kuitenkin mahdollista oppia. Paljon on kyse vain paneutumisesta sekä ehkä oikeanlaisesta ohjauksesta ja palautteesta.
Totta. Toteuttamista on mahdollista oppia! Siitähän onkin sitten kiistelty puoleen ja toiseen, voiko luovaa kirjoittamista opettaa (siis kai myös sitä kautta oppia…). Minä tietysti uskon, että voi, koska olen itse oppinut paljon sekä tekemällä että kuuntelemalla opettajaa ja hänen ohjaustaan.
Ideoita voi olla maailma ja mieli täynnä. Idea ei vain riitä. Eikä idea ole hyvä ennen kuin se on toteutettu. Oikeastaan se ei ole mistään kotoisin ennen sitä. No, ehkä kuitenkin alkusysäys, syy inspiroitua raakaan työhön (= toteuttamiseen) asti 🙂
Vaivanpalkka! Onko sinulle tuttu tällainen kirja kuin Made to Stick? Liittyy konkreettisesti palkkatyöhösi!
Siinä kuvailtiin tutkimus, jossa testattiin juuri mainosten suunnittelua. Hyvin lyhyen ohjeituksen saaneet tekivät merkittävästi parempia mainoksia kuin täysin amatöörit > toteuttamista voi opettaa.
Kiitos vinkistä! Kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta. Täytyy katsahtaa tarkemmin ja panna hankintalistalle 🙂
Mainosten suunnittelua ja etenkin toteuttamista (nämä kaksi asiaa on tietysti eri asia) voi opettaa. Tiedän kokemuksesta, vaikka en olekaan saanut ns. virallista, ”koulumaista” arvosanaopetusta vaan ihan konkareiden työparina. Hyvä oppi on ollut myös kantapää. Sitä kun yrittää ja erehtyy, ei yritä enää toista kertaa, siis väärällä tavalla.
Ideoiden toteuttamisesta tuli vielä mieleen kävelylenkillä illalla. Idea sinänsä kun on helpohkoa keksiä, mutta väitin, että sen toteuttamisessa piilee usein ne sortumiskohdat. Naureskelin itsekseni kasalle omia hyviä ideoita, jotka ovat osoittautuneet täysin käyttökelvottomiksi, hyvin usein myös rahan (= mediatilan) vuoksi. Näillä leveyksillä joutuu ideoinnissa ja etenkin toteutuksessa panemaan aika paljon painoa sille, mikä on ylipäänsä (taloudellisesti) mahdollista. Se tietysti rajaa ideoita ja totettamista, mutta samalla myös kasvattaa ja kehittää omia taitoja hurjasti. Oppii ideioimaan tarpeiden ja reunaehtojen mukaan. Toisin kuin luulisi, se ei taas välttämättä kahlitse, vaikka tekee usein niinkin. Rajat voivat myös tehdä lopputuloksesta paljon harkitumman ja paremman.
No niin, tässä lauantaiaamuksi. On sentään vapaapäivä ja minä latelen vain itsestäänselvyyksiä mainonnan ja muun ideoitavan suunnittelusta 🙂
Viikonloppua!
Itse asiassa tuo on aivan totta. Ideoiden arvioiminen on hyvin tärkeä taito. Eikä se liity pelkästään rahaan vaan voi olla aika monimutkainenkin prosessi: Mitä satsauksia vaatii? Miten paljon aikaa menee? Mitä kaikkea seuraa? Mitä seuraa, jos ei tehdä?
Ja tämä ei siis missään nimessä pelkästään mainoksien tekoon liittyen (niistä en tiedä mitään), vaan ylipäätään kaikessa kirjoittamisessa ja muissa projekteissa.
Idean arvioimisen taito. Hienosti sanottu. Jostain syystä asioita, joita tekee tavallaan ”selkäytimestä”, ei osaa tällä tavalla sanallistaa. Kiitos.
Arvioinnin kaveriksi sopii sitten varmaan kyky perustella arvioinnin tulos 🙂