Skip to content

Kokonaisvaltainen kirjoittaminen

Menu
  • Koti
  • Kuka
  • Kirjat
  • Koulutusta
  • Kontakti
Menu

Kuinka monta retorista keinoa on olemassa?

Posted on 7.12.201717.12.2018 by Kimmo

Erittäin usein kokelaiden vastauksissa toistuu seuraavanlainen muotoilu: ”Tekstissä on käytetty retorisia keinoja, kuten lukijan puhuttelua ja kolmiportaista luetteloa.” Havainto on sinällään oikea. Mikään erityisen oivaltava havainto se ei ehkä ole, sillä lukijan puhuttelun ja kolmen kohdan listan tunnistaminen on melko helppoa, mutta joka tapauksessa havainto esimerkiksi tuon yllä olevan tehtävän yhteydessä on oikea.

Ongelma on siinä, että tällainen muotoilu antaa ainakin minulle kuvan siitä, että retorisia keinoja olisi jonkinlainen rajattu joukko, josta analysoitavan tekstin kirjoittaja on nyt valinnut nämä kaksi kokelaan mainitsemaa. Samoin vastaus antaa ymmärtää, että olisi olemassa tekstejä, joissa retorisia keinoja ei käytettäisi.

Todellisuudessa myös lukijan puhuttelematta jättäminen on retorinen keino. Se on hyvin erilainen retorinen keino kuin lukijan puhuttelu, mutta keino yhtä kaikki. Samoin laskisin myös neliportaisen luettelon retoriseksi keinoksi, mutta niitä tulee tietenkin vastaan harvemmin kuin kolmen kohdan listoja. Tämä johtuu tietysti siitä, että kolme on ensimmäinen lukumäärä, joka ylipäätään hahmottuu luetteloksi.

Kokelaiden yksinkertaistavaan käsitykseen retorisista keinoista voi omalta osaltaan vaikuttaa se, miten retoriset keinot oppikirjoissa tyypillisesti typografisesti esitetään. Aika usein kirjoissa on jonkinlainen Retoriset keinot -otsikolla varustettu tietolaatikko, jossa yleisimpiä keinoja on lueteltu. Oppilas voi helposti saada kuvan, että kyseessä on jonkinlainen tyhjentävä luettelo. Tämä teema on usein myös houkutteleva tärppi tekstitaidon kokeeseen valmistautuvalle.

Mielestäni huomattavasti parempi ja ainakin sensorin unestaan herättävä muotoilu olisi siis suurin piirtein tällainen: ”Tekstissä käytetään retorisina keinoina esimerkiksi” ja sitten pari oivaltavaa huomiota. Ja tämän jälkeen onkin sitten vielä se seuraava haaste: Mihin näillä juuri tässä tekstissä käytetyillä retorisilla keinoilla pyritään? Minkälaisen vaikutelman ne lukijalle antavat?

Sanoisin, että tämä viimeinen vaihe on erityisen tärkeä sen kolmiportaisen luettelon kohdalla. Onko sillä oikeasti jokin merkitys, vai onko kolmiportainen luettelo vain jokin satunnainen kohta, jossa on mainittu kolme asiaa mutta jota ei voi jättää mainitsematta, koska asia on oppikirjassa mainittu?

Kuva: CHRIS DRUMM (Flickr)

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät artikkelit

  • Riimit tiimissä: mitä loppusoinnuista voi ajatella?
  • Kirjoittaminen jännitteinä
  • Miten oman äänen voi tavoittaa?
  • Riittävän hyvää keskustelua?
  • Videoita kirjoittamisesta: paras tapa valmistautua ylioppilaskokeeseen?

Viimeisimmät kommentit

  • mika: Verkkokirjoittamisen perusteet
  • Kimmo: Kovaa kamaa kurssilaisiltani
  • Anna Lassinketo: Kovaa kamaa kurssilaisiltani
  • Visa: Tutkimussuunnitelmiin terävyyttä
  • Kimmo: Asiantuntevasti verkossa
©2023 Kokonaisvaltainen kirjoittaminen | Design: Newspaperly WordPress Theme